toivottavasti näille löytyy uusi omistaja
Meillä on hiiriä metsästävä koira. Oon luullu et kissat on niitä, jotka tykkää viiksekkäistä vipeltäjistä, mutta meitin koira painaa kuono syvällä maassa kaivaen hiirenkoloja. Äsken se sai yhden kiinni - ja söi sen! Tänään Nala pääsi myös katsastamaan verstaalle. Siellä onkin tapahtunu taas ilmeen muutosta - viikonloppuna vanhoista ikkunanpokista rakennettu seinä sai aamulla ihanan aurinkokylvyn.
Hevonen valmistui viime viikolla ja innostuksissani tein toisenkin, kun hyllyssä oli juuri sopivat ylijäämäpalat vaahtomuovia.
Tällä haavaa työn alla on muutamat pikkutuolit, päälikangasta odottavaa pikkukeinu ja yksityiskotiin tuleva sisustuksen uudistus. Oma mummolan vintin helmikin on saanut lakkapinnan käsinojiin ja jalaksiin ja nyt pääsee taas keinumaan vanhassa komistuksessa.
Olen myös käyttänyt kaikki ylimääräiset kankaanpalat, rimat ja styroksipohjat valmistamalla niistä sisustustauluja. Verstas on täynnä vanhoja ikkunanpokia, joista on tulossa liitutauluja, peilejä ja mitä mistäkin. Kierrätys kunniaan siis - en oikein aina tajua, jotta miksi pitäisi ostaa uuden uutukaista. Maailma on täynnä tavaraa ja vanhasta saa kunnostamalla aivan uudenveroista. Ja mitä ihania tarinoita elämää nähneet tavarat kätkevätkään sisäänsä! Tässä yksi syy, miksi halusin perustaa verhoomon - toivoisin voivani edesauttaa vanhan voittokulkua, pelastaa naurut ja itkut nähneet huonekalut takaisin elämään ja ehkäpä jopa hieman vähentää tavarataakkaa, johon maailma meinaa hukkua…
Ihanaa viikkoa teille arvokkaat!
Lomailut ja juhlat alkaa olla ohi, mutta suklaa ja muut herkut meinaa vielä kolkutella mielen syövereitä - “josko vielä pari kovehtia saisi!” huutaa sisin. Mutta maha alkaa näyttää siltä, että on parempi lopettaa hyvän sään aikana. Mahtava herkkuylläri odotti vanhempieni luona, jotka palasivat jouluretkeltä Lapista - siskoni oli lähettänyt mulle pari pulloa ihanista ihaninta joulujuomaa eli ruotsalaista julmustia!
Pohjoisen jouluissa julmustin haku on jo miltei samanlainen traditio kuin joulukuusen hankinta. Eli ruotsin puolelle on köröteltävä, vaikka sieltä ei mitään muuta tarvittaisiinkaan kuin tuota makoisaa juomien helmeä. Nyt ollaan sitten vietetty jälkijoulua musti pullojen kera.
Pyhien tuoksinnassa on myös lavasohvat löytäneet tiensä kotiin uuteen toimistoon.
Oleskelutilan sohvat saivat selkänojikseen muhkeat irtotyynyt.
Sohvapöytä syntyi kaapelikelasta ja lasikannesta.
Käytävä täyttyi erikokoisista ja -värisistä tauluista
ja neuvotteluhuone sai uuden turkoosin seinän ja muhkean sohvan.
Verstaalla alkaa olla taas tilaa uusille kujeille. Siellä seinät ovat saaneet uutta väriä ja edessä on erilaisia kokeellisia virittelyjä. Huomenna kokeillaan kuinka luonnistuu oven verhoilu.
Nyt nokkaan tuoksuu niin hyvä lohisopan tuoksu, jotta on aivan pakko pyyhältää maistamaan kokin tekeleitä.Ihanaa vuotta teille, paljon naurua ja ilakointia päiviinne!
Jopas se on aika viilettänyt vauhdilla, kirjoittaminen on jäänyt unholaan pitkäksi toviksi. Verstaalla on ollut hulinaa - hieman erilaista kuin yleensä, nyt on rakennettu uutta. Kaikki alkoi kasasta rimoja, kuormalavoja ja vaahtomuoveja. Rimoista muovautui sahaamisen, liimaamisen ja ruuvaamisen jälkeen kehyksiä, joihin sitten nidoin kangasta ja kas, kasa tauluja odottaa nyt paikalleen ripustamista. Alla yksi isoimmista tauluista odottaa omaan paikkaansa pääsyä.
Sohvaprojektin ensimmäinen vaihe oli kaventaa kuormalavat oikean kokoisiksi, sitten hiomista, vahaamista, vaahtomuovin leikkaamista ja liimaamista ja tietty kankaiden ompelua. Monta epäilevää katsetta sain, kun selitin millainen lopputulos olisi tarkoitus tehdä, mutta työn edetessä on moni havahtunut ajatukseen, että näistähän saattaakin tulla jotakin. No, voiko moittia, kun alussa koko homma näytti tältä:
Alla osa palikoista miltei valmiina - eli jotakin tämän suuntaista on tulossa, kunhan kaikki on kasassa.
Nyt on kuitenkin hanskat tältä haavaa naulassa ja joulun lekottelut edessä. Vauhti on ollut melkoinen ja sen innoittamana siivosin vielä kotonakin, kaivoin esille kynttilät ja lyhdyt, istutin hyasintit ja rymsteerasin huushollia vähän muutenkin vain ihan huvin vuoksi. Seinälle päätyi fuky lady, joka isossa afrossaan jaksaa hyvmyilyttää aina vaan. Ja löytyipä kätköistä myös muinoin lusikoista ja muffinssivuoista väännetty tuikkulyhtykin, joka sai seurakseen ihanan tuoksuhelmen.
Wirvatuli toivottaa kaikille ihanille arvokkaille leppoisaa joulunaikaa, kuusentuoksua, piparinmakuja ja kynttilänvaloa!
