9. joulukuuta 2015

PERINTEISTÄ VERHOILUA


Tämä suloinen pieni nojatuoli saapui verstaalle istuin räjähtäneenä. Päällisin puolin tuoli näytti vielä suht mukiinmenevältä lukuunottamatta vääntynyttä etureunaa, mutta sisällä olikin sitten melkoinen räjähdys. 





Tuoli kunnostettiin perustuksiaan myöden, tässä pikakatsaus siihen, millaisia työvaiheita perinteinen istuin sisältää. 




Ensin on kiinnitetty pohjavyöt ja niihin kierrejoustimet. Joustimien sidonnassa on monta eri vaihetta, jotta ne saadaan oikeaan korkeuteen ja asentoon, yllä uudet joustimet sidottuna. 

Sen jällkeen joustimien päälle kiinnitetään joustinsäkki, johon ommellaan myös lenkit täytettä varten. 




Lenkkien alle laitetaan perustäyte, tässä se on meriheinää. 

Heinän päälle kiristetään uusi juuttikangas, jolla saadaan täyte tiivistettyä. Juuttikankaaseen ommellaan ensin läpiveto-ompeleet, joilla saadaan täyte pysymään paikoillaan kun tuolissa istutaan. 


Sen jälkeen juuttikankaan reunat kiinnitetään joustimien reunassa kulkevaan metallilankaan ja reunoihin ommellaan reunatukiompeleet. Nämä ompeleet pitävät istuimen oikean muotoisena. 



Tuon säkin päälle tulee vielä pintapehmustus, jouhia, hamppua tai keinojouhia sekä vanua. Sitten vielä ohut lakanakangas pitämään kaiken paikoillaan ennen päällystyspuuhia. Kuvat unohtui ottaa näistä vaiheista. 






Ja tässä ennen kotiinlähtöä, kankaana upea Almedahlsin Screen. 

8. joulukuuta 2015

EMMA TUOLI


Tämä suloinen pieni emma saapui verstaalle hakemaan uutta säihkettä. Vanha kangas oli jo melkoisen kulahtanut ja likaantunut, eikä tuoli tällaisenaan sopinut uuden omistajan kotiin. 






Uusi ilme sen sijaan sai verhoilijankin hymyilemään, tästä tuli kyllä melkoinen namupala. Kankaaksi valikoitui Svenssonin Snowball mahtavana turkoosin sävyisenä. Tyylikäs ja leikkisä samaan aikaan, vai mitäs tykkäätte? 

6. marraskuuta 2015

VERSTAALTA


Verhoomoni toimitilat ovat hyvin tavanomaisessa toimitilassa, joka ei ulospäin ole järin kutsuva. Tilaa ei ole huimasti, joten monesta unelmasta on tingittävä. Toisaaltaan tilaa on ruhtinaallisesti, on oma tilaa  kangasmalleille, sekaan mahtuu pieni toimistonurkkaus ja tietysti paikat kaikelle tarpeelliselle verhoilutyössä tarvittavalle. 

Mutta ne unelmat, niitä siintää mielessä pilvin pimein. Kunpa joskus saisin näyteikkunan. Miten mahtavia somistuksia siihen saisikaan vaihdella vuodenaikoijen vaihtelun mukaan. Kunpa saisin ihanan showroom tilan, johon kaikki kangasmallit ja muut tilpehöörit mahtuisivat esille siististi ja ilmavasti. Työhuonepuolella kaipaisin liimaus- ja varastohuonetta, jossa säilyttää vaahtomuovit ja tehdä haisevat liimaushommat. 

Mutta näillä porskutellaan mitä olemassa on, eikä voi sanoa ettenkö olisi tyytyväinen. Tykkään työpaikastani ja siellä mahtuu tekemään kaiken tarpeellisen, mutta aika-ajoin iskee unelmointivaihde päälle voimakkaampana. Silloin rymsteeraan asiakastilan uuteen uskoon, virittelen kangasmalleja eri paikoille, koitan tehdä tästä tilasta sellaisen, johon itse haluaisin tulla uudelleen. 

Uskon, että jonain päivänä haaveeni toteutuvat, vaalitaan siis niitä. Mutta siihen saakka nautitaan siitä mitä on tässä ja nyt.  















Ps. Palataan toisella kertaa verstaalle siihen turaosioon, eli työpisteiden puolelle :) 

5. marraskuuta 2015

RUOTSALAISTA DESIGNIA


Nämä Ruotsalaisen Troeds Bjärnumin tuolit kävivät verstaalla hakemassa uudet istuinpehmusteet ja pintakankaan. Veikeän malliset istuimet päällystettiin Orient Occidentin Valore villakankaalla. 








31. lokakuuta 2015

ARTEK 401


Alvar Aallon 1933 suunnittelema klassikko 401 nojatuoli saapui verstaalle hakemaan pientä ehostusta ulkonäköönsä ja sisuksiinsa. Istuin oli vuosien saatossa löystynyt melkoisesti, joten se uusittiin perusteellisesti pohjia myöden. Vanha vihreä kangas sai väistyä uuden räväkän Zebran myötä. 

Tämä tuoli täysin kotimaista tuotantoa - suunniteltu yli 80 vuotta sitten suomalaisen suunnittelija toimesta, runko ja alkuperäinen verhoilu kotimaassa, nyt verhoiltu uudelleen Suomessa kudotulla kankaalla - aivan, Zebrakangas kudotaan kotimaassamme, se on aika mahtava juttu. 






Aikamoinen kaunotar tuli tästäkin - vai mitäs tykkäätte? 

24. lokakuuta 2015

NOJATUOLIEN MUODONMUUTOS


Tämä nojatuolikaksikko saapui verstaalle verhoutuneena ruskeaan samettiin. Päällisin puolin kaikki näytti suht hyvältä, jos kulunutta kangasta ei lasketa. Mutta purettaessa istuimista paljastui pienoinen räjähdys. 

Tuolit verhoiltiin perusteellisesti pohjavöiden vaihdosta alkaen. Joustimet sidottiin, uusien juuttikankaiden päälle rakennettiin istuimien perustukset meriheinästä ja siihen päälle uudet juuttikankaat ja pintapehmusteet. 




Istuimen perustuksen tekoa meriheinällä


Meriheinäkakku muotoiltuna juuttikankaan alle. 










Tuoleista kuoriutui melkoisen kuumat kaunottaret - vai mitä olette mieltä? 


20. lokakuuta 2015

NOJATUOLIMATKALLE


Näitä nojatuoleja vilisi 60- ja 70-luvulla monessa kodissa. Tuolista löytyi Sotkan leima, jonka tuotemerkki tuli markkinoille vuonna 1959. Nimi muodostettiin emoyritys OTK:sta lisäämällä alkuun ja loppuun yksi kirjain. OKT puu perustetiin Hämeenlinnaan vuonna 1941 ja yritys laajeni Lahteen vuonna 1958 ostamalla Salpausselän Huonekalutehtaan tuotantolaitokset ja liiketoiminnan.  

 Tämä yksilö päätyi verstaalleni kierrätyskeskuksesta. Tuolin väsähtäneet vaahtomuovit vaihdettiin uusiin ja pintaan valittiin upea Linwoodin metrokarttaprintti.







 Mitäs tykkäätte, alkaako tehdä mieli matkalle? 


12. lokakuuta 2015

RÄJÄHTÄNEISTÄ KAUNOTTARIKSI


Aikamoinen räjähdys istuimissa. Tuolit alkoivat olla käyttökelvottomassa kunnossa, kun ne saapuivat luokseni. Tässä tyypillinen tapaus siitä, mitä vaahtomuoville usein tapahtuu, kun kangas hajoaa. Vaahtomuovin pinta alkaa krakeloitua, etenkin jos tuolia käytetään vielä. Sisusmateriaalit kiinnostavat kenties lemmikkiä, taaperoa tai teiniä ja sitä koverretaan, järsitään tai kaivetaan salaa aikuisilta. Lopulta vaahtomuovi hajoaa kokonaan. 

Näiden tuolien sisuksiin vaihdettiin uudet vaahtomuovit ja pintaan laitettiin ihanaa villaa - Svenssonin Soft/Mill mustanharmaana.