Olen jokseenkin ihastunut näihin 50-luvun kaarevaselkäisiin tuoleihin. Näissä on jotain kaunista selkeyttä, joka viehättää silmääni. Bonuksena hyvä istuinmukavuus.
Tämä kaunotar saapui verstaalle vaahtokumimurun saattelemana. Pohjasta valui lattialle keltaista möhnää, joten tuoli kaipasi kankaanvaihdon lisäksi uusia sisuspehmusteita.
Kaikki sisustat vaihdettiin uusiin ja pintaan puettiin toinen ihastukseni kohde - harmaa villakangas Lauritzonilta. Ah, rakastan villakankaita, kerrassaan niin upeita kaikilta ominaisuuksiltaan.
Hieman kyllä tuoli menetti luonnettaan muuttuessaan kirkkaasta väristä harmaaksi :(
VastaaPoista