Pikkuhurmuri aiheuttaa päänvaivaa. Kullitettu pinta ei oikein säväytä ja niinpä mietin josko sen poistasi. Mutta koko tuoli on täynnä pieniä krumeluureja ja uria, joten poisto-operaatio mietityttää. Tänä aamuna kulta sai kuitenkin väistyä. Ajatuksena oli vahata tai petsata puuosat ruskealla, mutta mitä vielä - kullan alla oli ruskeanpunainen maali ja sen alla pohjamaali, joita oli aivan mahdoton saada pois kaikista koloista. Vaha ja petsi siis vain liukenisivat niiden pinnalla.
Koska tuoli tulee siskoni tyttärelle ja minun kummitytölle, voi tämän kanssa vehdata. Pari mietintäpuhelua systerin kanssa ja lopulta päätös - tuoli muuntuukin valkoiseksi. Tässä hiukan esimakua kerta maalauksen jälkeen.
Koska tuoli tulee siskoni tyttärelle ja minun kummitytölle, voi tämän kanssa vehdata. Pari mietintäpuhelua systerin kanssa ja lopulta päätös - tuoli muuntuukin valkoiseksi. Tässä hiukan esimakua kerta maalauksen jälkeen.
Valkoisena on paljon nätimpi!
VastaaPoistaKyllä, valkoisena nätimpi!
VastaaPoistaMielenkiintoista lukea näitä tarinoitasi. Tämän alan osaajia ei niin kovin paljoa ole.
VastaaPoistaTuoli selvästi paranee sinun käsissäsi.
Valkoinen jyllää - se on kyllä minunkin suosikkini, samoin oli tuolin uudessa kotipaikassa. Kiitos Hanne, mahtavaa että seuraat mielenkiinnolla! Ihania keväisiä päiviä missä olettekin!
VastaaPoista