Sain maanantaina mahtavan yllärin kun kävin morjestamassa erästä eläkkeelle jäävää verhoilijaa. Poistuin paikalta farmariautollinen täynnä kangasmalleja! Aivan mahtavaa! Nyt olen pari iltapäivää ihmetellyt mihin kaikkialle niitä tungen, jotta olisivat näkysällä ja helposti saatavilla. Samalla keikalla sain myös ihanan vanhan ison kankaiden leikkuupöydän, joka huokuu tarinoita ja ajan patinaa.
Niin ne asiat sutviutuu, eteenpäin mennään pikkuhiljaa. Eniten jännittää tuleeko niitä asiakkaita oikeasti, miten ne löytää minut ja miten minä löydän heidät. Mutta ei auta kun uskoa, että hyvä tästä tulee! Jännittää silti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti